maanantai 28. marraskuuta 2016

5 faktaa niskakivusta

Moni meistä kärsii jossain vaiheessa niskan ja hartian alueen kivusta ja vielä yleisimmin ns. niska-hartiajumista. Tässä tekstissä kerron 5 faktaa niskakivusta.


  1. Suurin osa niskakivuista on ns. hyvänlaatuista kipua, joka johtuu jännittyneistä lihaksista ja kaularangan nivelten heikosta liikkuvuudesta. Tämä johtaa verenkierron ja aineenvaihdunnan heikkenemiseen niskan ja hartioiden alueella ja ajan myötä tämä ns. jumi muuttuu kivuksi. 
  2. Kuormitus altistaa niskakivulle. Huonot työasennot, liika puhelimen ja tabletin käyttö sekä väärän kokoinen tyyny ovat hyvin usein altistavana tekijänä niskakivun synnylle. Jos tekee istumatyötä, niin olisi hyvä kerran tunnissa nousta muutamaksi minuutiksi ylös ja hieman vaikka pyöritellä hartioita ja korjata ryhti. Puhelinta ja tablettia kannattaa käyttää kohtuudella ja kun niitä käyttää niska kannattaa pitää mahdollisimman ryhdikkäänä ja välttää alaspäin katsomista.
  3. Niskakivussa on harvemmin kyse välilevyn pullistumasta. Tämäkin on mahdollista, mutta huomattavasti harvemmin kuin esimerkiksi lannerangan alueella. Kaularangan välilevyn pullistuma aiheuttaa yleensä hyvin voimakasta säteilykipua hartiaan, lapaan ja käsivarteen ja lisäksi siihen voi liittyä myös sormien puutumista ja voimattomuutta. Kuitenkin useimmiten käsien puutumisoireet johtuvat muista syistä, kuten jännittyneistä lavan seudun lihaksista. 
  4. Niskan alueen jännitys- ja kiputilat voivat aiheuttaa myös päänsärky- ja huimausoireita. Päänsärky johtuu yleisimmin yläniskan lihasten välistä tulevien hermojen pinnetilasta ja huimaus verenkierron heikkenemisestä sekä sekä yläniskan proprioseptiikan eli pään ja niskan nivelten asentoaistin häiriöstä. 
  5. Niskan jännitys- ja kiputiloja sekä niihin liittyviä päänsärky- ja huimausoireita voidaan hoitaa tehokkaasti esimerkiksi manuaalisella terapialla, liikkuvuutta ja lihasvoimaa lisäävillä harjoitteilla sekä vaikkapa akupunktiolla. 

Kivuttoman liikkumisen puolesta!

Naprapaatti Ossi Häkkinen


maanantai 21. marraskuuta 2016

3 asiaa miksi selkäsi kipeytyy

Suurin osa väestöstä, 80-90%, kärsii jossain vaiheessa elämää selkäkivuista. Listasin alle 3 asiaa, jotka voivat johtaa selkäkipuun tai mahdollisesti ylläpitävät selkäkipua.

Selkäkipu
  1. Liika istuminen. Tämä ei liene yllätys, koska jo pelkkä istuma-asento lisää välilevyihin kohdistuvaa painetta 50 %. Lisäksi istuessa pakaralihakset eivät ole kovin aktiiviset, lonkan koukistajat ovat jatkuvasti lyhentyneessä tilassa ja varsinkin huonossa toimistotuolissa istuttaessa selkärankaa tukevat lihakset eivät aktivoidu. Tähän kategoriaan kuuluvat myös huonot työasennot eli työergonomia.
  2. Huono nukkuma-asento. Moni saattaa nukkua vatsallaan, puoliksi vatsallaan ja puoliksi kyljellään tai siten, että kylkimakuulla päällimäinen jalka roikkuu toisen jalan yli venytyksessä. Vatsallaan nukkuessa lanneselän alaosaan syntyy painetta koska lannelordoosi eli lannenotko kasvaa ja rankaa tukevat lihakset ovat rentoina. Tämä on ongelmallinen asento etenkin silloin, jos lanneranka on hieman "yliliikkuva" tai lannenotko on muutenkin korostunut. Kylkimakuulla jalan roikkuessa toisen jalan yli lanneranka on jatkuvassa kiertovenytyksessä, jolloin selän pikkuniveliin ja nivelsiteisiin kohdistuu venyttävä voima. Lyhytkestoisena tämä asento on oikein hyvä, varsinkin jos alaselässä on jäykkyyttä. Pitkäkestoinen venytys kudoksiin saattaa kuitenkin aiheuttaa kiputuntemuksia.
  3. Rankaa tukevien lihasten heikkous. Monella saattaa olla erittäin vahvat vatsa- ja selkälihakset...päälle päin katsottuna. Pinnallisilla lihaksilla ei kuitenkaan ole rangan toiminnan kannalta kovinkaan suurta merkitystä, koska ne tuottavat liikettä ja syvemmällä olevat lihakset tukevat rankaa liikkeiden aikana. Poikittaisen vatsalihaksen aktivaatio, rangan vieressä olevien syvien selkälihasten aktivaatio ja pakaralihasten aktivaatio ovat olennaiset tekijät rangan toiminnan kannalta. 
Akuutti selkäkipu
Kuinka tilanne korjataan eli vaikutetaan näihin 3 kohtaan.

  • Vähennetään istumista. Jos mahdollista, niin tehdään osa työpäivästä seisten. Korjataan huono istuma-asento säätämällä tuolia, työpöytää ja näyttöä. Tauotetaan työ eli tehdään korkeintaan 45 minuuttia kerrallaan ja sen jälkeen noustaan muutamaksi minuutiksia ylös ja taivutellaan selkää taakse ja sivuille eli annetaan selälle ns. vastaliikettä.
  • Korjataan nukkuma-asento. Sängyn tai petarin tulee olla tarpeeksi jämäkkä, jotta se tukee selkää nukkumisen aikana. Kyljellään nukkuessa asentoa voi parantaa laittamalla esimerkiksi keskelta taitetun tyynyn polvien väliin ja koukistamalla hieman lonkkia ja polvia. Nukkuma-asentoon kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti silloin, jos selkä tuntuu aina aamuisin kireältä ja jäykältä.
  • Vahvistetaan selkä- ja vatsalihaksia. Jumppaamiseen kuluu kerralla n. 30 minuuttia, joten jokaisella meistä on siihen varmasti aikaa. 4-5 liikettä keskivartalolle ja loppuun venytykset pakaroille, lonkankoukistajille, takareisille ja etureisille, kullekin 3x20-30 sekunnin venytykset. Ja se on siinä.
Harjoitusterapia
Tämän kirjoituksen tarkoitus on herättää ajatuksia siitä, kuinka pienillä muutoksilla selkä voi paremmin, kun näihin asioihin kiinnitetään huomiota päivittäin. Tai no, jumppaamiseen riittää usein jo 3-4 kertaa viikossa.

Manuaalinen terapia, harjoitusterapia ja akupunktio Jyväskylässä ja Muuramessa.

www.naprapaattijkl.com